Stressi on kokonaisvaltainen kehon ja mielen reaktio niihin kohdistuvaan paineeseen ja vaatimuksiin. Se on välttämätön ja tarpeellinen ilmiö, jotta ihminen selviytyisi myös haasteista ja odottamattomista tilanteista.

Aikoinaan se oli välttämätön ihmisen hengissä pysymiselle. Tämän päivän yhteiskunnassa stressistä tulee helposti krooninen.

Kun kohtaamme arkielämässämme haastavia tai ikäviä tilanteita, elimistömme reagoi samalla tavalla kuin silloin kun meidän piti kokea stressireaktioita voidaksemme paeta tai taistella henkeä vaarantavassa tilanteessa. Aivojemme alimmat kerrokset reagoivat ”pakene tai taistele” – reaktiolla vaikkapa siihen, että työssä on kiire tai puoliso on pahalla päällä. Ne eivät ymmärrä eroa hengenvaaran ja vähäisemmän stressin välillä, vaan valmistautuvat aina puolustamaan henkeämme. Modernissa maailmassa emme yleensä voi paeta tai taistella ja näin hoitaa stressiä pois, vaan tarvitsemme uudenlaisia tapoja auttaa kehoamme selviytymään stressin aiheuttamista rasituksista.

Stressi on haitallista silloin, kun se esiintyy liian usein tai siitä tulee krooninen. Esimerkiksi jos meillä on aina kiire, elämme jatkuvasti hankalissa ihmissuhteissa tai vaadimme itse itseltämme liikaa, meillä on jatkuvasti kehossamme ja mielessämme stressitila. Se kuluttaa elimistöämme kohtuuttomasti ja aiheuttaa hyvin monenlaisia kehon ja mielen ongelmia. Stressin voimme saada myös stressin ”välttämisestä”. Jos riitaa ja vaikeuksia paetessamme aina mukaudumme toisten odotuksiin, saatamme elää vastoin omia sisäisiä arvojamme ja näkemyksiämme ja kehomme reagoi stressillä. Tukahdutetut tunteet tulevat myös usein esille erilaisina stressireaktioina. Stressissä elimistö tarvitsee korkean toimintavalmiuden. Tämän vuoksi ”pakene tai taistele” –lihaksisto jännittyy. Näitä lihaksia ovat mm. niskalihakset, ristiselän lihaksisto, lonkan koukistajat ja pohkeet. Jotta nämä lihakset voisivat olla toimintakykyisiä, täytyy verenpainetta nostaa ja sydämen sykettä tehostaa. Stressi hormonit adrenaliini ja kortisoli saavat aikaan nämä fyysiset muutokset.  Nämä hormonit ovat ihmiselle välttämättömiä, mutta niiden kuuluisi toimia aktiivisesti vain hetken aikaa. Kun stressi on ohi, elimistön tulisi taas palata normaaliin rauhalliseen olotilaan. Stressi aiheuttaa myös hengityksen pinnallistumista, veren pakenemista ruuansulatuselimistöstä liikuntaelimiin, näön ja kuulon toiminnan häiriöitä ja hermoston jännittyneisyyttä sekä monia muita fysiologisia reaktioita. Kroonisena tilana nämä kaikki aiheuttavat lopulta ongelmia elimistössä. Voimme myös tehdä stressin itse. Voimme oppia reagoimaan stressillä tilanteisiin, joissa sitä ei ole. Syynä siihen ovat yleensä aikaisemmat kokemuksemme ja niiden kautta aivoihimme tallentuneet ns. ”ohjelmat”. hermostomme on oppinut reagoimaan stressillä määrättyihin tilanteisiin ja ottaa tutun toimintamallin käyttäen sitä aina samassa tilanteessa. jos esimerkiksi olet usein työssäsi joutunut kirjoittamaan raportteja ja lausuntoja kovan kiireen ja stressin alaisena, elimistösi saattaa reagoida stressillä myös kotona heti kun istut kirjoittamaan vaikkapa vain runoja huviksesi. Tällä tavalla stressi saattaa viedä sinulta luovuuden myös niissä asioissa joista pidät. samalla tavalla voit reagoida stressillä jo pelkästään töihin lähtemiseen, vaikka tietäisit että päivässä ei ole odotettavissa mitään mistä et selviäisi helpolla. elimistösi on vain oppinut että töitä tehdään stressin alaisena. Stressissä meidän aivoistamme ikään kuin piuhat irtoavat. Aivojen eri osien välinen yhteistyö ei suju, koska niillä ei ole tiedon- ja tunteen välitysreittiä keskenään. Yksilöllisistä ominaisuuksistamme riippuen jäämme täysin tunteidemme valtaan tai takerrumme johonkin ”järkevältä” näyttävään yksityiskohtaan. Emme näe metsää puilta tai puita metsältä. Suorituskykymme laskee samalla kun vaatimukset lisääntyvät. Tämä aiheuttaa kierteen joka vahvistaa elimistömme stressiä ja opettaa sitä reagoimaan seuraavalla kerralla samaan tilanteeseen vielä vahvemmin. Mitä stressaantuneempia olemme, sitä heikompi on fyysinen ja psyykkinen suorituskykymme ja tämä taas aiheuttaa yhä suuremman paineen tunteen. tunnemme itsemme aivan riittämättömiksi ja hankala stressikierre on valmis. Ihmisen on vaikea hallita omatta psyykettään, josta suurin osa stressireaktioista tulee. Pelkkä asian tiedostaminen ei yleensä riitä, vaikka se onkin ensimmäinen tärkeä askel kierteen katkaisemiseen.  Meidän on kuitenkin hyvä muistaa että suurin osa stresseistä syntyy meidän omissa aivoissamme. Me emme syntyessämme osanneet jännittää työpaikkahaastattelua tai esiintymistä. Kumpikaan tilanne ei sinänsä ole meille mitenkään vaarallinen, me vain olemme tehokkaasti oppineet sekä omista kokemuksistamme että muiden ihmisten vaikutuksesta. opit ovat syvällä ja reagoimme niin automaattisesti, ettemme edes aina itse ymmärrä miksi päätä särkee ja sanat tulevat suusta arvotussa järjestyksessä tai vaikka änkyttämällä.

Krooniseen stressiin on tarjolla hyvin monenlaisia hoito- ja selviytymiskeinoja. Minä tarjoan Teille Aivojumppaa, Energiahoitoa, Intialaista päänhierontaa, Vision Circles^tm menetelmää.